I didn't know the truth

And you told me I love you too.

Ihan ekana.

Aloitetaan takaa vasemmalta oikealle, sinihiuksisesta neidosta.

Sakaki (Akemi Homura), Yuuta (LWR custom), Ronald(Valko), Dai(Gackt miserable), Haruka(Gyro), Makoto(OOAK), Ôkami(OOAK), Lyndon(Sebastian)

Jatketaan oranssitukkaisesta neitosesta samaan tyyliin.

Eririn(My Melody), Verona(Hello Kitty), Misaki(Kaito), Mio(Classical Alice), Stanley(Light), Hanabi(Classical White Rabbit)

Ja viimeisenä eturivi ruskeasta pörröpäästä.

Kei(Duke), Natsuki(Sfoglia), Ritsu( Neko Neko Mao Mao), Ai(Mao) Luca(Souji Okita), Sophie(Maretti)

Koska myöhässä oleminen ei nykyään haittaa mua. Lol.

Mut ihan tottahan se on... Ja halusin kumminkin saaha tän tänne, ennen uudenvuoden postausta >w<.

Ja mulle tulikin mieleen, että pitäisiköhän mun järjestää jonkinmoinen öäm kysymyspostaus? Saisitte kysyä nukeilta siis ihan mitä tahansa.

Koska musta tuntuu, että haluaisin kertoa niistä enemmän, mutta en tiedä mitä kertoa :3.

P.s. Lucalla ON housut...

6. Kaikkea sitä

Sakaki: Eririn.... Rin... Sinähän tiedät, miten se sattui... Kun vain lähdit pois ja jätit meidät kahdestaan selvittämään koko asiaa.

Eririn: Minä... Olen pahoillani, en minä saattanut kuvitellakkaan, että se satuttaisi sinua niin paljon. Että lähdin...

Sakaki: Mutta se satutti. Minulla ei ollut ketään muuta jonka kanssa puhua.

Eririn: Olen pahoillani Sakaki, mutta nyt olet täällä ja minä voin kuunnella niin paljon, kuin haluat *hymy* voimme pitää juttutuokion heti, kun olen saanut siivouksen loppuun.

Sakaki: Okei... Ehkäpä minä lepyin jo. Olemmehan olleet täällä kauan. Enkä ole nähnyt kertaakaan hänestä unta *surullinen hymy* mutta ehkäpä puhuminen auttaisi.

Eririn: Hienoa *jatkaa hymyilyään* minä heitän vain nuo kuolleet ruusut pois-

Sakaki: *yllättyneenä* Mitä ihmettä? Niistä nousee taikaa? *meinaa nousta seisomaan*

Eririn: *hämmästyneenä* Taikaa?

Mio: Minusta nämä ovat oikein kauniita~

Sakaki: Sinä *kuiskaa hämmentyneenä* mistä sinä... Miten tiesit tulla tänne?

Misaki: Krhm! Minäkin olen täällä *turhautuneena huomioimattomuudestaan*!

Mio: Oh... >>Tämä porkkanapää on varmaan Eririn... Hmh. Ei hassumpaa. Osuimme siis viimein oikeaan taloon.<<

Misaki: *irrottaa kätensä Miosta* Jos väistäisit niin...

Mio: Kuuletko sinäkin jotain ininää? *laskee taikasauvansa alemmas*

Mio: *älyää Sakakin vasta laskettuaan katseensa* Oh... *tiputtaa paketin käsistään* Sakaki?

Sakaki: *järkyttyneesti* Mistä te ilmestyitte tänne O_O?

Eririn: Keitä te olette? Sakakin ystäviä kenties? 

Eririn: *Istahtaa arkulle* Miksi te tulitte tänne ja miten?

Mio: Yksinkertaista. Sakaki on minulle palveluksen velkaa ja minä hänelle. Tulimme tänne taikani avulla. Millä muullakaan?

Misaki: Niin milläpä muulla... Ensinnäkin vierailimme monissa taloissa ennenku-

Mio: Hiljaa sinä siellä tai muutan sinut pölypalleroksi *istahtaa sohvan kaiteelle*!

Eririn: Minkä palveluksen sinä olet velkaa Sakakille?

Mio: Hmmh... Mitäs se sinulle kuuluu? Mutta ehkäpä minä kerron. Pitäisikö minun, Sakaki?

Misaki: *Istahtaa lipastolle* >>Huoh. Nämä jutut saavat minut liikaa sekaisin, parempi vain seurata sivusta -__-...<<

Sakaki: ...eh... Hän kyllä tietää... Tavallaan.

Mio: Ai? Hän tietää pienestä sinitukkaisesta tytöstä, joka vetäisi pikkuisen pojan pois omasta maailmastaan omaan unimaailmaansa seikkailemaan?

Sakaki: Minähän sanoin, että ei se niin mennyt. Mutta kyllä. Hän tietää Yukista.

Eririn: *istuu vuorostaan lattialla* Miten hänen unessaan esiintyvä poika liittyy teidän sopimuksiinne? Mikä sinä edes olet?

Misaki: Eeeeh. Ei tarvitse olla noin töykeä :<. Mio on todella upea noita.

Mio: *ärtyneesti* Minä näytän töykeät sinulle jos et ole hiljaa. Ja Eririn, se riippuu sakakista kerronko koko tarinan?

Sakaki: *katselee yhä Mioa* Minä... Senkun kerrot.

Mio: *yllättyy* Oih. Vihdoin. Tämä on lempitarinani.

Misaki: >>Ei taas... Mistään muusta hän ei puhukkaan.<<

Mio: Joten. Olipa kerran pieni sinitukkainen tyttö. Kun tuo tyttö saapui mailmaan hänen ensimmäinen sydämenlyöntinsä sai särön loitsuun. Kun hän avasi silmänsä ensi kertaa, tuo loitsu meni kokonaan rikki.

Sakaki: Sinä todella pidät tästä tarinasta...

Mio: *ignooraa huomautuksen* Tuo loitsu oli kokonaisen vuoden aivan hajalla, kiitos tuon pikkuisen olennon. Ja kun vuosi tuli täyteen sama tapahtui taas. Tytön sydän löi merkittävän lyönnin ja hän säpsähti unestaan hereille. Ja silmien auettua loitsu korjaantui. Mutta tyttö veti tietämättään pienen pojan unimaailmaansa. 

Mio: Ja tuo pieni poika on nimeltään Yuki. Hän ei tosin ole kauhean pieni enään. Sillä hän eli tuon sinitukkaisen lapsen unissa ja kasvoi tämän mukana. 

Sakaki: Niin... Ja minä tein sopimuksen *koskettaa Ritsun sielua* sopimuksen jonka mukaan minä autan Mioa ja hän auttaa minua saamaan Yukin kokonaan pois tuosta maailmasta.

Eririn: *istuu hiljaa ihmetellen kaikkea*

Mio: Mutta asiasta kukkaruukkuun. Minä hankin sinulle lahjan~

Sakaki: Minullekko? *lysähtää maahan Mion vierelle*

Mio: Sinulle. Avaa se.

Sakaki: Ei sinun olisi pitänyt...

Mio: Se auttaa meitä molempia. Avaa yt vain.

Sakaki:*alkaa näpräämään pakettia auki*

Mio: Minä laitoin niihin loitsun~

Sakaki: Punaiset saappaat?

Mio: Nuo jalassasi näet aivan varmasti unta Yukista~ *naurahtaa* laitoin niihin täysin sinua varten ostamani voimakkaan loitsun eräältä suurvelholta.

Sakaki: Kiitos *alkaa itkemään ja puristamaan kenkiä hysteerisenä* kiitos Mio.

Mio: Eipä mitään~ Mutta *nappaa sauvansa käteen ja tekee taian*

Mio: Me toimme muillekkin lahjoja. Missä minun veljeni ovat? Ja se kuuluisa Hime-Sama? Ja Stanley >/////< en malta odottaa sen pikkupojan näkemistä~

Sakaki: Oh... *pyyhkäisee kyyneleet* Niin... Luca, Ôkami ja Makoto... Minä en oikeastaan seuraile heitä paljoa.

Mio: Mutta he asuvat täällä, eikös. Minä tunnen heidän tuoksunsa. *yrittää kuunnella* mutta minun kuuloni huonontui hieman kun se penska ryösti korvani.

Sakaki: Aih... mietinkin, että jotain sinulta uupui. 

*jatkavat juttelua jonninjoutavista asioista*

Eririn: Hän on niin cool O//////O.... *ei tajunnut puoliakaan puheista*

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Jup jup...

Ja sitten jokin aikaa otetut Dai kuvaset~

Ahahaa~

Niin katkeraa... Menin keskellä yötä ulos kuvailemaan Daita (joka pölli Makotonb uuden hienon takin btw) vain huomatakseni, että kameran jalustan tärkein osanen on rikki.

Noh mitä muuta voikaan odottaa, kun se on jo vuoden vanha ja lähes joka päivä käytössä... 

Murr silti.

Korjailin sen tosin väliaikaisesti. Pitää katsoa, mitä teen sen kanssa... Ainekaan en uskala käyttää kauheasti sitä, sillä kamera ei pysy hyvin kiinni enää....

Ronald♥~

Vanha kuvanen, kun käväisin ensilumessa napsimassa tästä söpösestä kuvasia.

Joista tosin vaain tämän suosikin ajattelin julkaista.

Mutta katsokaa nyt noita silmiä T^T.

Olen vieläkin niin innoissani niistä. Ne tuo hieman enemmän kirkkautta, kuin ne tummemmat.

 

 Stanleylla on hyvä lopettaa ≧◡≦.

Muistakaa kertoa mielipiteenne siitä kysymyspostauksesta♥.

Jos teillä on jokin kivempi idea, niin olen avoinna ehdotuksille.

Nähdään vielä ennen tämän vuoden loppua (づ｡◕‿‿◕｡)づ.