In the land of dreams

You can dream. But is nothing there really real?

Touch of the midas, touch of the gold. Touch of love is the one you feel.

Heipsun kaikki taas!

Ihan ekana, kiitokset kaikille jotka kommentoi viime postaukseen, minusta on niin ihanaa lukea ihmisten ajatuksia postauksistani ja nukeistani, vaikka en aina kännykällä jaksa vastauksia näpytelläkkään (olen liian laiska käyttämään bloggeria koneella, pfft).

Minulla on pikkuinen ilmoitusasia; olen irl muuttamassa toiseen kaupunkiin nukkejeni kera, joten en  tiedä jatkanko kuvatarinoiden tekoa. Ainekaan en enään viitsi ulos lähteä kymmenen nuken kanssa kuvailemaan.

Mutta, toinen asia olikin se hitusen tärkeämpi! Eikunsiis.

Viime postauksessa esittelin teille Berylin?

Krhm. no juttuhan on niin, että Berylin jälkeen tänne muutti Kharon ja Kharonin jälkeen tänne muutti Izu ja Izun jälkeen ostin Pullip Merlin, joka ei vielä ole päättänyt matkaansa suomen kamaralla, jonne hän eilen astui.

Eli hän saapuu joskus ensi viikolla, mutta en tiedä saanko hänet käsiini juuri ensi viikolla, koska posti ja muutto ja kaikki.

Mutta ei siitä sen enempää, laitan tähän alkuun muutamat kuvat Berylistä.

Beryl  kokeili My Melody x HEN-NAKOn peruukkia.
Äöm, en ole varma, näytinkö Kharonia täällä blogissa, mutta hän on siis malliltaan My Melody x HEN-NAKO. Hänen ostonsa oli todella ongelmaista ja monimutkaista ja tulonsa myös. Mutta minä rakastan häntä silti. Ja hän on ihan täydellinen nassultaa. Olen suunnitellut hälle turkooseja silmiä ja lyhyttä punaista peruukkia ehkä keskijakauskella. En vain ole löytänyt oikeaa punaista ja oikeaa kampausta vielä..
Beryl saa pastellin lilan peruukin aikanaan, for my dollilta kai.


 

Kuvasin myös Piperiä.
Olen pohtinut, että voisin hankkia hälle pinkin peruukin joskus, mutta se ei ole suunnitelmissa nyt lähiaikoina ainekaan. Mutta sitten kun tuo peruukki alkaa kyllästyttämään, eh.

Ja mennäänpä sitten tarinaan!

11. Unessa vain, todeksi tulla voi

Sakaki katosi unimaailmaan etsimään uniensa poikaa, Yukia.
Saadakseen tämän todelliseen maailmaan.

Sakaki: *huutaa* Missä, missä Yuki olet?

Hetken päästä pieni tuulenvire sivelee kylmästi hänen poskeaan ja hän kuulee maailman kauneimman äänen kutsuvan häntä.

Yuki: Sakaki? Minä olen täällä.

Sakaki kääntää katseensa ja näkee pojan istumassa valtavalla kannolla.

Sakaki: Yuki! Yuki, minä tulin hakemaan sinut, Yuki!

Hän huutaa melkein itkien onnesta.

Yuki vilkuttaa hymyillen tytölle.
Sakaki ryntää poikaa kohti, koettaen pyristellä kasvillisuuden läpi.

Sakaki: Yuki, pian me voimme olla aina yhdessä. Ja Eririn näkee sinut. Ja sinä näet hänet. Ja Mion. Ja Yuu-

Sakaki horjahtaa kesken lauseen, yrittäessään kiivetä kannolle ja kaatuu selälleen maahan, vierien kauemmas.

Yuki: Sakaki! Sakkai oletko kunnossa?

Yuki huutaa hätääntyneesti, kavuten alas kannolta, rientäen neidon luo.
Mutta Sakaki ei vastaa.
Hän ei tee elettäkään elon merkiksi.
Yuki rientää hänen luokseen ja kääntää hänet selälleen.

Yuki: Sinä hengität, luojan kiitos.

Yukin äänessä kuultaa hätä lävitse.

Yuki: Sakaki, herää. Herää Sakaki.

Hän toistelee sanoja, kuin matraa ja ravistelee tyttöä kevyesti. Saamatta vastaustakaan siitä, että hän kuulisi mitään.

Sakaki: Missä... Missä minä olen?

Sakaki: Miksi. Miksi täällä on näin pimeää. Miten... Missä Yuki on? Yuki?!

Sakaki: Täällä on niin pimeää... En näe eteeni... Mitä tapahtui...

?: Sinä kaaduit.

Sakaki: Kaaduin? Mutta miksi olen täällä?

?: Sinä kaaduit painajaiseesi.

Sakaki: Painajaiseeni. Mutta täällä on pimeää? Täällä ei ole ketään? Täällä on vain pimeyttä?

?: Koska se on sinun painajaisesi. Sinä et pelkää pimeyttä. Sinä pelkäät kaikkea ja et mitään.
Sinä et ole eläessäsi nähnyt panajaisia. Ensimmäisenä vuotenasi et nähnyt, kuin valoa. Sitten revit Yukin hänen todellisuudestaan unimaailmaasi.
Sinä olet julma.

Sakaki: Julma? Minäkö? Mutta... En minä sitä tehnyt tiedostaen? Minä vain... Se oli vahinko.

?: Se vahinko tuotti sinulle aika paljon iloa. Ja Yukillekkin. Mutta se järkytti maailmojen tasapainoa. Se järkytti sinua.

Sakaki: Järkytti minua? Mutta... En minä...

Sakaki: Minä rakastan Yukia. Hän rakastaa minua. Onko sinusta väärin, että revin hänet uniini ja nyt vien hänet todellisuuteen?

?: Ethän sinä välitä siitä, onko se väärin. Enkä minä voi sanoa sinulle onko se väärin. Sinun pitää itse päättää onko jokin väärin vai ei. Sinä olet Jumala. Unien Jumala. Sinä et voi kysellä toisilta oikeutuksia vaikka he kyseenalaistaisivat sinua. Sinun pitää olla määrätietoinen ja varma.

Sakaki: Jumala? Minä? Unien Jumala? Uni Jumala? Minä?

?: Tiedätkö. Sinä olisit pystynyt siihe aikoja sitten. Viemaan Yukin mukanasi todellisuuteen. Ilman noitia, ilman apua. Olisit pystynyt siihen vuosikymmeniä sitten.

Sakaki: Enkä olisi. Minä olen vain minä? Minä olen heikko.

?: Sakaki. Sinäolet kaikkea muuta paitsi heikko. Sinä olet sinä ja sinä olet Jumala. Täällä sinä olet vahva. Mutta oletko miettinyt millaisia unet ilman Yukia ovat? Onko unia ilman Yukia? Oletko Unien Jumala ilman Yukia?

Sakaki: *räväyttää silmänsä auki* Minä en välitä mistään muusta, kuin Yukista. Minä voin elää ilman unia. Minä voin olla vain minä. Kunhan minulla on Yuki vierelläni, minun ei tarvitse pelätä.

?: Onko se sinun vastuaksesi kaikkeen?

Sakaki: Kyllä. Se on vastaukseni kaikkeen. Minä ja Yuki. Me kuulumme toisillemme, me kuulumme yhteen. Aina ja kaikkialla, iänkaikkisesti. Ikuisesti. Sinä tiedät sen, Tsubaki.

Tsubaki: Tsubaki? Ah, angh, mitä tämä on? *huutaa kivusta*

Sakaki? Sakaki?

Jostain kaukaa kuului hennosti ihana ääni, jota hän lähti seuraamaan.

Sakaki: Yuki.

Yuki: Sakaki! Oletko sinä kunnossa?

Sakaki: Tsubaki... Mi-

Tsubaki: Minä olen täällä. Minä olen olemassa. Kiitos.

Sakaki: Minä. Minä vien meidät pois. Meidät kaikki kolme.

Yuki: Kolme? Kuka hän on?

Sakaki: Hän on pelastajania *hymyilee pienesti*

Ja niin Sakaki nousee maasta ja kaikki kolme menevät kiinni toisiinsa.

Sakaki: pidelkää tiukasti kiinni. Minä vien meidät todellisuuteen. Me emme kuulu tänne enää. Minä päätin niin.

Ja niin taika alkaa kietoutua heidän ympärillensä ja he katoavat valkoiseen valoon.

Hmph, tästä tuli hieman erilainen, kuin kuvittelin kuukausia sitten. Tämä tässä on Tsubaki Hän sai uuden peruukin, totesin että tuo pitkä on liian pitkä ja massiivinen, ja vaikeutti tarkennusta hänen pikkuiseen nassuunsa. Mutta värissä pysyttiin. Silminä hällä on Pullip Suomen Ciel Phantomhiven kustomoimat cool catin chipit. Malliltaan hän on Dal Loa. Hällä on ibutsuhybridi 23cm. Koska en osannut hioa kaulatappia (itken).

   

 Ja tässä on Sakakin rakas. Ja minun oma pikku ihanuuteni T^T. Duskmindedin taiteilema Yuki. Poika josta olen ikuisuuksia haaveillut ja kun vihdoin sain hänet... Ah, Yuki on täydellinen. Ehkä obitsu kaipaa hieman fiksausta, mutta täydellinen. Eikö teistäkin? Niin kaunis ja ihana poika T^T.

Yuki on malliltaan Kain. Ostin hänet pelkkänä päänä. Hällä oli lyijykynää(?) kulmissa, silmäkulmat oli hiottu, huulissa oli tussia. Aluksi pohdimme, että hän voisi ehkä pelastaa Yukin ja pitää hänet Kainina. Mutta kun sain pojan käsiini ja näin karmivan kunnon niin päätimme, että hänet kustomoidaan kokonaan.
Ja niimpä poistin pojan meikit, ah kyllä sattui poistaa täydellistä nassua(ne kulmakarvat T-T) mutta kyllä se kannattikin!

Kuukauden tai jonkun sellaisen ajan kuluttua siitä, kun olin Yukin postittanut ja olimme sopineet meikeistä ja värimaailmasta, poika tuli takaisin ja ah. Hän on niin Yuki kuin Yuki vaan voi olla!

Ja hankittuani vähän paremman peruukin hänestä tuli ihan♥.

Nah, mun sanat ei riitä ihailemaan yukia tarpeeksi ja ylistämään Duskmindedia tarpeeksi XD!
Hän teki aivan upean pojan minulle ja olen niin onnellinen, että T^T.

Ok, lopetetaan tää ja jatketaan ensi kerralla...

Heipsun >.<.